Pääsiäinen oli ja meni. Saatiin melkein kaikki lapset kotiin iloksemme.
Oli hulinaa ja huisketta ja kun piti kehitellä tekemistä ja ohjelmaa eri ikäisille lapsille ja nuorille.
Paljon ulkoilimme puistossa ja 2-3 tuntia hurahti heilahtamalla ihanassa ilmassa ulkona.

Tuli huomattua, että yllättävän paljon vei voimia ja energiaa tuo viikonloppu. 
Ehkä siksi, että olemme pääasiassa 3:staan kotona arkisin ja yhtä äkkiä torppa onkin täys sakkia ja kun on paljon tekemistä, mielekästä sellasta. Ja yleensä antaa kaikkensa ja ehkä vähän enemmänkin, kun lapset saadaan iloksemme ja että he viihtyisivät meillä.

Illalla, kun lapset oli lähteneet alkoi kodin siivous ja leivonta puuhat.

Nyt on ollut ns paluu arkeen. Tänään kävimme kavereiden kanssa ulkoileen ja samalla shoppaileen kirpparilta lapselle kengät ja itse ostin myös pienen lelun, kun on tuon nuorimmaiseni yksi merkkipäivä pidossa. 

Eilen illalla innostuin kakkupohjan tekeen pakkaseen ja samalla värkkäsin suolasen pannarin iltapalaksi ja siemennäkkäriä.

Huomenna olisi kuskaus hommia, pitäisi miehen esikoinen kuskata koulu juttuihin, kun on hakenut ammattikouluun. 
Hänellä siellä päivä pidossa ja tekevät kaikenlaista ja haastattelua ja yms tutustumista.

Pitäisi illaksi ehtiä kotiin, kun olisi yksi tärkeä tapahtuma tässä kotitalon nurkilla minne pitäisi ehtiä ja jonne olen ilmoittanut meneväni, mutta silloin kun ilmoitin meneväni niin en tiennyt kuskauksesta mitään, sen tiedon sain aika myöhään kuulla, että apujani tarvitaan. 

Pitäisi myös kuopukseni sairaala ja hoitokuvioita soitella ja selvitellä joku päivä tässä...
 

Tälläisiä pohdintoja tänään... 

Onko tämä nyt yhtään selkeämpää lukea kun aiemmat kirjoitteluni ? Ja anteeksi, että en ole pilkkujen orja ja yms. Mä kirjoitan sillain mututuntumalla ja en haluaisi olla kamalan tarkka, mutta toivon että ei olisi kauhean sekavaa luettavaa. Saa laittaa viestiä ja palautetta.
Yritän palautteen pohjalta ottaa opikseni ja korjata, jos voin juttujani. Kiitos ja anteeks.

~Minku~